JalostusINFO 1 (5-2000)

Viimeaikoina esiin tulleet siperianhuskyn harmaakaihin (HC) tapaukset ovat antaneet viitteitä kannassamme esiintyvästä perinnöllisestä sairaudesta, jonka esiintymisen maailman keskiarvo on noin 8%. Olisi siis enemmän kuin ihme, jos sitä ei esiintyisi myös Suomen siperianhusky kannassa.
Kartoittaaksemme tilanteen vakavuutta Suomessa tarvitsemme nyt lisää silmätarkastustuloksia, ei pelkästään jalostuskoirista vaan myös muista ja varsinkin nuorista 1,5- 3 vuotiaista koirista.

Toivoisimme nyt hyvät siperianhuskyn omistajat, että käyttäisitte koirianne silmätarkastuksissa.

Syytä minkäänlaiseen ”paniikkiin” ei ole. Ongelma ei ole vain joidenkin kasvattajien, vaan kyse on kaikkien rodunharrastajien yhteisestä ongelmasta. Yhteistyöllä ja avoimuudella päästään nopeimmin ja helpommin tavoitteeseen.

Virallisen silmätarkastuksen voi suorittaa vain Kennelliiton hyväksymä silmätarkastuseläinlääkäri ja koiran tulee olla silloin tunnistusmerkitty joko tatuoinnilla tai microshipsillä. Tarkastus voidaan tehdä myös epävirallisena (ilman tunnistusmerkintää), joka riittää meille, kunhan siitä vain täytetään virallinen silmätarkastuslomake.
Toivoisimme myös, että tiedottaisitte pikaisesti tuloksista ja lähettäisitte kopion lomakkeesta SHS:n jalostusneuvonnalle. Vaikka tulokset aikanaan tulevat Kennelliiton kautta rotujärjestölle, se vie aikalailla aikaa. Näin pääsisimme hyödyntämään tuloksia nopeammin.

Perinnöllinen HC eli perinnöllinen katarakta eli perinnöllinen harmaakaihi on maailmanlaajuisesti yleisin siperianhuskeilla esiintyvä silmäsairaus. Sen tarkaa periytymistapaa ei tunneta mutta yleisyydeksi arvioidaan noin 8% (joissakin kannoissa jopa 15%) koko kannasta esim. USA:ssa ja Hollannissa, mikä tarkoittaa, että lähes 40% kannan siperianhuskeista on vian kantajia (heterotsygootteja) ja periyttävät sitä.
Huomioitavaa perinnöllisessä HC:ssä on, että kaihia ei varmuudella voi todeta paljaalla silmällä ja ettei kaihi useinkaan sokeutta koiraa. Näin siis sairaidenkin yksilöiden löytyminen on vaikeaa. Perinnöllisiä sairauksia esiintyy kuitenkin useammin, kun sukusiitosaste Iisääntyy.

Tärkeää on myös ymmärtää, että silmätarkastuksissa voidaan löytää vain sairaat yksilöt, kantaja (periyttäjä) saa tarkastuksessa tuloksen ”terve”, koska se ei itse ole sairas. Myös geneettisesti sairas (homotsygootti) voi osoittautua tarkastuksessa ilmiasultaan ”terveeksi”.
Huom. ”pelkkä” katarakta ei ole sama kuin perinnöIlinen katarakta (HC). Harmaakaihi voi kehittyä myös jonkin systeemisairauden (esim. sokeritauti) seurauksena tai se voi liittyä johonkin toiseen silmäsairauteen.

Kaihi voi kehittyä nuorilla koirilla nopeasti, mutta usein sen eteneminen pysähtyy ja vanhemmiten kaihi voi jopa ”hävitä” siinä määrin, ettei sitä tutkimuksessa enää voida todeta, mm. siksi olisi tärkeää saada tutkimustuloksia nuorista 1,5- 3 vuotiaista koirista, joiden kohdalla kaihi mahdollisesti on vielä kehittymässä, mutta ei ole vielä ”hävinnyt”.

Kaihin oireina voi olla, että koira näkee huonosti KIRKKAASSA valossa ja sen silmänpohjaheijastus on mahdollisesti jotenkin erilainen / outo.
Koira voi joskus sokeutua varsin nopeasti nuorena.

Ohjeita jalostuskoirien valitsemiseksi:
– älä koskaan toista yhdistelmää, josta on syntynyt kaihikoira
– poista kaihikoira ja sen molemmat vanhemmat jalostuksesta (ovat varmoja kantajia)
– vältä käyttämästä tunnettuja sairauden kantajia
– sisä /linjasiitos lisää sairauden ilmitulon riskiä
– älä koskaan käytä jalostukseen mitään ’epäillyttävää’ (esim. erilainen silmäheijaste tms.)

USA:ssa on meneillään tutkimusprojekti perinnöllisen HC:n DNA-markkerin löytämiseksi. Kun sellainen löytyy, sairaat ja myös viallisen geenin kantajat voidaan tunnistaa varmuudella DNA-testillä. DNA-testin käyttöönoton jälkeen ei tarvitse pelätä perinnöllisen kaihin yllättävää ilmaantumista ”terveeseen” kantaan mutta valitettavasti DNA-testin yleistyminen vie vielä aikaa.

Odotellessamme toivomme avointa yhteistyötä kaikilta.
Kerrothan myös jos sinulla on aikaisemmin ollut tai tunnet jonkun silmäsairaan siperianhuskyn.

Terveisin SHS – jalostusneuvonta