
Jalostustoimikunnan toimintakertomukset ja -suunnitelmat 1999-2005
Jalostusneuvonnan vuosikertomus toimintakaudelta 2004-2005
Jäsenet:
Eila Kuusinen
– Puheenjohtaja, hallituksen yhteyshenkilö,
Johanna Heimonen
– Yleinen neuvonta, jalostusneuvonnan INFO-palsta Siperianhusky-lehdessä, rekisteröinti- ja näyttelytulosten puhtaaksikirjoitusta
Anitta Kainulainen
– Yleinen neuvonta, jalostusneuvonnan INFO-palsta Siperianhusky-lehdessä ja artikkelien ym. materiaalin taitto lehteen, SHS:n jalostussivut netissä
Inkeri Kangasvuo
– Rotukirjatiedot, yhteydet SKL:n jalostusosastoon, jalostusneuvonnan INFO-palsta Siperianhuskylehdessä, tilastointi ja tavoiteohjelman päivitys, ulkomaiset yhteydet.
Stina Blomqvist: pentuvälitys
Toiminta kuluneella toimintakaudella 2004-2005
• Jalostusneuvonta järjesti SHS:n ensimmäisen rotukohtaisen kasvattajakurssin 14.-15.8.2004 Kangasniemellä, johon osallistui 11 henkilöä. Vetäjinä toimivat Eila Kuusinen, Anitta Kainulainen ja Johanna Heimonen. Kurssille valmistettiin ja jaettiin mittava kurssimateriaali.
• Suomen Kennelliiton jalostusosasto järjesti 29.-30.1.2005 seitsemännen ”Jalostusneuvojien peruskurssin”, johon jalostusneuvonnan edustajina osallistuivat Eila Kuusinen ja Johanna Heimonen.
• KoiraEXPO 2005 tapahtumaan 5.- 6.2.2005 osallistui jalostusneuvonnan edustajana Anitta Kainulainen. Tilaisuudessa esiteltiin mm. Kennelliiton uutta jalostustietokantaa ja sen toimintaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.
SHS:n muina edustajina KoiraEXPOon osallistuivat Merja Laine ja Erkki Mäkelä.
• Vuoden aikana on jalostusneuvonnassa käyty vilkasta keskustelua ja luonnosteltu uutta JTO:ta, joka täytyy valmistua vuonna 2006.
• Jalostusneuvojilta on vuoden aikana tiedusteltu erilaisia jalostukseen ja kasvatukseen liittyviä asioita mm. sähköpostilla, joihin on pyritty vastaamaan mahdollisimman nopesti.
• Useista muista rotulehdistä kysytty mahdollisuuksia julkaista Siperianhusky-lehdessä olleita jalostusartikkeleja, joille luvat on poikkeuksetta annettu.
• Pentuvälitys on toiminut suurimmaksi osaksi internet-sivujen kautta mutta myös puhelintiedusteluja on tullut jonkin verran.
Terveystarkastukset
• Vuonna 2004 silmätarkastuksessa kävi yhteensä 65 koiraa, joista kolmella (3) todettiin harmaakaihi (HC). Yhteensä tarkastuksessa on 1990 – 2005/kevät aikavälillä käynyt 383 koiraa (osa useammankin kerran), joista yhteensä 22:llä koiralla on todettu HC (katarakta), yhdellä CCD, yhdellä PPG/Glaukoma, kahdella PPM (tulkinnanvarainen) ja kolmella PHTV/PHTVL
• Harmaakaihi / HC on siperianhuskyn yleisin silmäsairaus, jonka yleisyys Suomessa tutkituista koirista kevään 2005 tietojen mukaan on 5,74%. Tämä yleisyys on kansainvälistä keskitasoa.
Jalostusneuvonnan toimintasuunnitelma kaudelle 2005-2006
• Jalostusneuvonnan mittavin työ tulee olemaan uusien ohjeiden mukaisen JTO:n laatiminen.
• Järjestetään toinen siperianhuskyn rotukohtainen kasvattajakurssi 13.-14.8.2005 Kangasniemellä.
• Kerätään ja jaetaan edelleen tietoa siperianhuskyn jalostuksesta ja kasvatuksesta Siperianhusky-lehdessä ja vastataan jalostusneuvonnalle esitettyihin kyselyihin
• Osallistutaan Kennelliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin.
• Seurataan ja tilastoidaan rodun terveystarkastustuloksia, lähinnä silmätarkastustuloksia. Samalla pyritään keräämään lisää tietoja PPG/glaukomariskin yleisyydestä suomalaisessa siperianhuskykannassa kannustamalla omistajia silmätarkastuksen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan tutkituttamaan myös silmän filtraatiokulman suuruus (ei kuulu tavalliseen silmätarkastukseen, vaan täytyy pyytää erikseen).
Jalostusneuvonnan vuosikertomus toimintakaudelta 2003-2004
Jäsenet:
Eila Kuusinen:
– Puheenjohtaja, hallituksen yhteyshenkilö, pentuvälitys
Inkeri Kangasvuo;
– Rotukirjatiedot, yhteydet SKL:n jalostusosastoon, jalostusneuvonnan INFO-palsta Siperianhusky-lehdessä, tilastointi ja tavoiteohjelman päivitys, ulkomaiset yhteydet.
Johanna Heimonen;
– Yleinen neuvonta, jalostusneuvonnan INFO-palsta Siperianhusky-lehdessä, rekisteröinti- ja näyttelytulosten puhtaaksikirjoitus
Harriet Holmström,
– jäsen, luopui tehtävästä kauden alussa
Anitta Kainulainen,
– toiminut avustavana ulkojäsenenä
• Silmäsairauksien yleisyys on asettunut maailmalla tunnetulle tasolle, joka HC:n osalta on Suomessa 5,6%.
• Vuonna 2003 silmätarkastuksessa kävi yhteensä 46 koiraa, joista viidellä (5) todettiin HC. Yhteensä tarkastuksessa on käynyt 283 koiraa (1990 – 2004-kevät, osa useammankin kerran), joista yhteensä 16:llä on todettu HC (katarakta), yhdellä CCD, yhdellä PPG/Glaukoma, kahdella PPM (tulkinnanvarainen) ja kolmella PHTV/PHTVL.
• Rodun harrastajat ovat tilanneet useiden koirien sukutauluja, joita on pientä korvausta vastaan toimitettu heille. • Sähköpostilla jalostusneuvojilta on tiedusteltu erilaisia jalostukseen ja kasvatukseen liittyviä asioita, joihin pyritty vastaamaan nopeasti
• Useista muista rotulehdistä kysytty mahdollisuuksia julkaista Siperianhusky-lehdessä olleita jalostusartikkeleja, luvat on poikkeuksetta myönnetty heille.
• Jalostuksen tavoiteohjelma päivitytty vuoden 2003 tiedoilla ja julkaistu SHS:n nettisivuilla
Osallistuttu laajentavien ulkomuototuomarien erikoiskoulutustilaisuuden 10.5.2003 ja erikoisnäyttelyn 13.9.2003 yhteydessä olleen tuomarikollegion järjestelyihin
SKL-FKK järjesti 31.1.2004 ”Jalostustoimikuntien neuvottelupäivän, johon osallistuivat Eila Kuusinen ja Johanna Heimonen jalostustoimikunnan edustajina sekä Anitta Kainulainen.
Neuvottelupäivän aiheena oli uuden JTO:n (jalostuksen tavoiteohjelman) laadinta ja sen ohjeet.
Jalostusneuvonnan toimintasuunnitelma kaudelle 2004-2005
• Suoritettaan Kasvattajakysely mm. rodun käyttöominaisuuksien ja sairauksien laajemman tilanteen selvittämiseksi ja aineiston keräämiseksi uuteen JTO:an.
• Järjestetään rotukohtainen kasvattajakurssi kesällä 2004.
• Pyritään edelleen keräämään tietoja PPG/glaukomariskin yleisyydestä suomalaisessa siperianhuskykannassa kannustamalla omistajia silmatarkastuksen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan tutkituttamaan myös silmän filtraatiokulman suuruus (ei kuulu tavalliseen silmätarkastukseen, vaan täytyy pyytää erikseen)
• Osallistutaan SKL-SKK:n koulutustilaisuuksiin
• Osallistutaan tuomarikollegion järjestelyyn
Jalostusneuvonnan puolesta
Inkeri Kangasvuo
Jalostusneuvonnan vuosikertomus toimintakaudelta 2002-2003
Jäsenet:
Eila Kuusinen:
PJ, hallituksen yhteyshenkilö, pentuvälitys
Inkeri Kangasvuo:
Rotukirjatiedot, ulkomaiset yhteydet, jalostusneuvonnan INFO-palsta SH-lehdessä, tilastot, yhteydet SKL:n jalostusosastoon, tavoiteohjelman päivitys, jalostusneuvonnan nettisivujen päivitys.
Mari Sakkara:
Erikoisnäyttelytulosten puhtaaksikirjoitus
Harriet Holmström-Sand:
Näyttelytulosten puhtaaksikirjoitus
Tomi Niemi: Jäsen
• Silmäsairauksien osalta yleisyys on asettunut maailmalla olevalle tasolle. HC:n osalta 5,5%. Yhteensä tarkastuksessa on käynyt 236 (1990-2003/kevät, osa useamminkin kuin kerran), joista 13:llä on todettu HC (katarakta), yhdellä CCD, yhdellä PPG/Glaukoma, yhdellä PPM ja kolmella PHTV/PHTVL. Toimintavuonna on tarkastettu 62 koiraa, joista kahdesta yhdistelmästä yhteensä viidellä (5) todettu HC.
• Koiranomistajat ovat kyselleet muutamien koirien sukutauluja, joita on pientä korvausta vastaan lähetetty heille.
• Epilepsia, glaukoma/PPG, allergia ja kivesviat ovat olleet kyselyjen aiheina. Silmäsairauksista yleensäkin on tullut melko paljon tiedusteluja. Samoin sukusiitosasteet ja populaatiogenetiikan kysymykset ovat myös askarruttaneet. Kaikenkaikkiaan erityyppisistä asioista on tiedusteluja tullut hyvin runsaasti etupäässä e-mailin kautta.
• Lisäksi on muista rotulehdistä kyselty mahdollisuuksia julkaista SH-lehdessä olleita jalostusartikkeleja, luvat on poikkeuksetta myönnetty.
• Lähetetty e-mailin (joilla sellainen on) kautta vuonna 2002 pentueen kasvattaneille päivitetty jalostuksen tavoiteohjelma.
• Tehty jalostuksen tavoiteohjelman päivitys (1998 – 2002), joka on siirretty nettisivuille
• Jalostusneuvonnan infosivut netissä on täydellisesti uudistettu.
• Laadittu ”Jalostusinfo 2” nettisivuille, koskien goniodysgenesistä.
• Laadittu SHS:n hallituksen toivomuksesta kennelnimeä hakeville lisätietolomakkeen luonnos liitettäväksi hakemukseen.
• SKL:n pyynnöstä on laadittu lausunnot koskien:
• Ohjetta jalostuksen tavoiteohjelman laatimisesta
• Jalostuksen tavoiteohjelman mallirungosta
• Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisen toteutuksesta annetusta ohjeesta
TOIMINTASUUNNITELMA 2003-2004
• Pyritään kartoittamaan PPG/Glaukomariskin yleisyyttä suomalaisessa SH-kannassa kannustamalla omistajia tutkituttamaan myös silmän filtraatiokulman suuruus (ei kuulu tavalliseen silmätarkastukseen, vaan täytyy pyytää erikseen)
• Pyritään informoimaan kasvattajia liian varhaisesta pennuttamisesta. Kasvattajien tulisi kiinnittää huomionsa liian nuoriin jalostuskoiriin (sekä urokset että nartut). Alle kahden vuoden ikäisestä ei vielä näe riittävästi koiran terveydestä ja kyvyistä rekikoirana. Ote Jalostuksen Tavoiteohjelmasta:
6. JALOSTUKSEEN LIITTYVÄT MUUT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET
Jalostukseen tulee käyttää ainoastaan terveitä, luonteeltaan rekikoiratyöhön hyvin soveltuvia koiria.
Nartun liian varhainen tai liian usein tapahtuva penikointi on kiellettyä.
Narttua saa käyttää jalostukseen aikaisintaan toiseen juoksuun, uroksen tulee olla astutushetkellä vähintään 18 kuukauden ikäinen.
Käytännössä uroksen tai nartun jalostukseen suositeltava alaikäraja määräytyy kuitenkin siten, että sitä on voitu jo riittävästi testata valjakkotyössä ja sen terveys on voitu todeta hyväksi. Tämä siis tarkoittaa vähintään kahden ajokauden jälkeen, jolloin uros tai narttu on iältään noin 2 – 3 vuotias.
Ennenkuin koiraa käytetään ensimmistä kertaa siitokseen suositellaan sen silmätarkastusta.
Perustelu:
Monia koiria on todettu käytettävän siitokseen liian nuorina, jolloin niitä ei vielä ole voitu riittävästi testata valjakkotyössä.
Liian varhainen, alle 18 kk – siitokseen käyttö on myös este koiran terveyden toteamiselle.
Siperianhusky on hitaasti kehittyvä ja myöhään aikuistuva rotu, jonka tulisi saada kasvaa ja kehittyä rauhassa.
• Laaditaan kasvattajakysely, jotta saadaan lisätietoja Rotukohtaisen Jalostuksen Tavoiteohjelman laatimiseksi mahdollisen uuden mallirungon mukaan. Lähinnä koskien siperianhuskyn luonnetta ja käyttöominaisuuksia sekä sairauksia, jolloin saadaan selville rodun todellinen tilanne.
Jalostusneuvonnan puolesta
Inkeri Kangasvuo
Jalostusneuvonnan vuosikertomus toimintakaudelta 2001 – 2002
Jäsenet:
Inkeri Kangasvuo
PJ, toiminnanohjaaja, rotukirjatiedot, ulkomaiset yhteydet, sekä yhdessä muiden jäsenten kanssa: jalostusneuvonnan INFO-palsta SH-lehdessä, tilastot, yhteydet SKL:n jalostusosastoon, tavoiteohjelman päivitys
Anitta Kainulainen
Sihteeri, SKL- yhteydet, kirjalliset työt, SH-lehden INFO-sivujen taitto, jalostusneuvonnan nettisivujen laatiminen.
Anna-Mari Syrjänen
Hallituksen yhteyshenkilö, kenttätyö
Pentuvälitys: Esa Satomaa
• Vuoden 2001-2002 kuluessa SKL-FKK:n ja Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteisprojektin kirjallisen osan tutkimista on jatkettu. Todettu, ettei mikään aineistossa mainittu vika/sairaus aiheuta ongelmaa SH-populaatiossamme. Pyritään edelleen tiedottamaan siinä esiintyvistä sairauksista ja vioista kirjoittamalla niistä SH-lehdessä.
• Silmäsairauksien osalta yleisyys tuntuu asettuvan maailmalla olevalle tasolle. HC:n osalta 4,5%. Yhteensä tarkastuksessa on käynyt 180 (1990-2002), joista 8:llä on todettu HC (katarakta), yhdellä CCD, yhdellä PPM ja PHTV/PHTVL kolmella. Toimintavuonna on tarkastettu 52 koiraa, joista kahdella HC.
• Seura järjesti toimintavuoden aikana myös ulkomuototuomarikoulutustilaisuuden, jossa kouluttajana toimi Antti Aarnio ja tuomarikolleegion, jossa saimme rodullemme kaksi uutta ulkomuototuomaria. Jalostusneuvonnan edustajina tilaisuudessa toimivat Anitta Kainulainen (organisaatio) ja Anna-Mari Syrjänen (esitetyt koirat).
• Kennelliitto järjesti jälleen jalostusneuvojien jatkokurssin, jonne SHS ei osallistunut, mutta aineisto on saatu luettavaksi, kurssin pääaiheena oli tiineys ja tiineyden aikana esiintulevat ongelmat sekä yleensä elinjärjestelmien kehittyminen tiineyden aikana.
• Jalostusneuvonta on hankkinut yhden “Koirasuku“-ohjelman, jonka avulla voi laatia erilaisia tietokantoja, laskea eri yhdistelmien sukusiitosasteita ja muokata sukutauluja. Ohjelman avulla voidaan tutkia myös siperianhusky populaation kokonaisrakennetta.
• Koiranomistajat ovat kyselleet jonkun verran koirien sukutauluja, joita on pientä korvausta vastaan lähetetty heille. Silmäsairauksista ja niiden torjunnasta, sairaista yksilöistä ja periytymisestä on tullut runsaasti tiedusteluja. Samoin sukusiitosasteita on kyselty. Tiedusteluja on tullut myös muiden rotujen omistajilta sekä ulkomailta. Kaikenkaikkiaan erityyppisistä asioista on tiedusteluja tullut hyvin runsaasti myös sähköpostin kautta.
• Toimintavuoden aikana keskustelun aiheena ovat myös olleet allergiaksi epäillyt nuhatapaukset. Todennäköisesti kyseessä ei ole perinnöllinen ongelma, sillä tapaukset osuvat hyvin monenlaisiin sukuihin, niin sisäsiitettyihin kuin ulkosiitoksella aikaansaatuihin yksilöihin. Asiaa pyritään tutkimaan.
• Tehty jalostuksen tavoiteohjelman päivitys (1997- 2001), joka on siirretty nettisivuille
• Jalostusneuvonnan nettisivut on uudistettu.
Jalostusneuvonnan puolesta
Inkeri Kangasvuo
Jalostusneuvonnan vuosikertomus toimintakaudelta 2000 – 2001
Jäsenet:
Inkeri Kangasvuo
PJ, toiminnanohjaaja, rotukirjatiedot, ulkomaiset yhteydet, sekä yhdessä muiden jäsenten kanssa: jalostusneuvonnan INFO-palsta SH-lehdessä, tilastot, yhteydet SKL:n jalostusosastoon, tavoiteohjelman päivitys
Anitta Kainulainen
Sihteeri, SKL- yhteydet, kirjalliset työt, SH-lehden INFO-sivujen taitto, jalostusneuvonnan nettisivut
Aija Hauta-aho
Hallituksen yhteyshenkilö, kenttätyö
Pentuvälitys: Esa Satomaa
• Vuosi on ollut kulunut SKL-FKK:n ja Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteisprojektin kirjallisen osuuden tutkimisessa. Pyritään tutkimaan siinä esiintyviä sairauksia/vikoja lähemmin ja kirjoittamaan niistä SH-lehdessä.
Silmäsairauksien ilmaannuttua tietoisuuteen on tätä asiaa tutkittu ehkä eniten toimintavuoden aikana. Asiaa on tutkittu myös muiden maiden osalta kirjeenvaihdon avulla. Erikoisnäyttelyssä järjestettiin yhteinen silmätarkastus, jossa tutkittiin 48 koiraa, joilla ei tavattu epänormaaliuksia. Yhteensä v.2000-01 on tarkastettu 108 koiraa, joista 7:llä on todettu HC (katarakta). Hollannista saatu pitkä lista silmäsairaista koirista maailmalla. Maailmalla todetut sairaudet: XL-PRA, HC, PPG/goniodysgenesis/glaukoma, distichiasis, PPM, entopion, CCD, CD, RD,
• Seura järjesti toimintavuoden aikana myös ulkomuototuomarikoulutustilaisuuden, jossa kouluttajana toimi Antti Aarnio ja tuomarikolleegion, jossa saimme rodullemme kaksi uutta ulkomuototuomaria. Jalostusneuvonnan edustajina tilaisuudessa toimivat Anitta Kainulainen (organisaatio) ja Anna-Mari Syrjänen (esitetyt koirat).
• Kennelliitto järjesti jälleen jalostusneuvojien kurssin, jonne ei katsottu olevan tarvetta osallistua.
• Kasvattajat ovat kyselleet jonkun verran koirien sukutauluja ja muuta yleistä. Silmäsairauksista ja niiden torjunnasta, sairaista yksilöistä ja periytymisestä on tullut runsaasti tiedusteluja.
• Tehty jalostuksen tavoiteohjelman päivitys (1997- 2000), joka on siirretty nettisivuille.
• Jalostusneuvonnan nettisivut on uudistettu. (AKa)
Jalostusneuvonnan puolesta
Inkeri Kangasvuo
Jalostusneuvonnan vuosikertomus toimintakaudelta 1999 – 2000
Jäsenet:
Inkeri Kangasvuo
PJ, toiminnanohjaaja, rotukirjatiedot, ulkomaiset yhteydet, sekä yhdessä muiden jäsenten kanssa: jalostusneuvonnan INFO-palsta SH-lehdessä, tilastot, yhteydet SKL:n jalostusosastoon, tavoiteohjelman päivitys
Anitta Kainulainen
Sihteeri, SKL yhteydet, kirjalliset työt
Aija Hauta-aho
Hallituksen yhteyshenkilö, kenttätyö
Pentuvälitys: Esa Satomaa
Rekikoirarekisteri: Lasse Papinaho
• Kulunut vuosi on ollut työntäyteinen. Jalostusneuvojat ovat pitäneet yhteyttä puhelimitse ja kirjeitse. Asioista ollaan oltu yhtämieltä. Hallitukselle on tehty ehdotus silmätarkastuksesta.
• Kesäkuussa 1999 Anitta Kainulainen osallistui Ruotsissa järjestettyyn kolmipäiväiseen jalostusseminaariin.
Lokakuussa 1999 järjestettiin ulkomuototuomarikurssi
Tammikussa 2000 Anitta Kainulainen ja Aija Hauta-Aho osallistuivat SKL-FKK:n jalostusneuvojien kurssille.
• SKL:n EJ-rekisteri otettiin käyttöön 1.1.2000. (SHS:n hallituksen lausunto 4.1.1999)
Uusista näyttelysäännöistä ei ole saatu tietoa. (SHS:n hallituksen lausunto 18.4.1999)
• Kasvattajat ovat kyselleet jonkun verran koirien sukutauluja ja muuta yleistä.
Tehty jalostuksen tavoiteohjelman päivitys (1995-1999) (ohessa)
• Siperianhuskyn perinnöllisen kaihin ilmeneminen useissa koirissa on työllistänyt jalostusneuvontaa. Asiasta on tiedusteltu USA:sta, missä kaihin yleisyys on 8%. Norjan tilannetta ei tunneta, eikä myöskään Ruotsin. Hollanissa yleisyys myös 8%. Pyritään kartoittamaan tilanteen vakavuus koko Skandinaviassa.
Jalostusneuvonnan puolesta
Inkeri Kangasvuo
Liite:
JTO:n päivitys
Jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen määrä on suuri. (Suhde noin 1 uros 1,15 narttua kohden, viiden vuoden jaksolla)
4. Siitosmateriaali
-Vuosittain käytetyt urokset/nartut
vuosi, u/n, suhde
-95, 46/53; 1/1,15
-96, 53/59; 1/1,11
-97, 43/50; 1/1,16
-98, 41/50; 1/1,22
-99, 48/55; 1/1,45
231/264;1/1,15
(= keskimäärin 46/53; 1/1,15)
yht.231/264; 1/1,15; todelliset luvut 186 urosta 217 narttua kohden, (koska useita koiria käytetty aikavälillä useammin kuin kerran) suhde terve: 1/1,16
-rekisteröinnit 1995-1999 (pennut)
vuosi, yht, u / n
-95 239 123 / 116
-96 266 138 / 128
-97 243 107 / 136
-98 236 125 / 111
-99 251 123 / 128
yhteensä ajanjaksolla 1995-1999: 1235/5v. = n. 247/vuosi
+ tuonnit 1995-1999: 10 urosta ja 8 narttua, joista 2u ja 2n puhtaista näyttelykoiralinjoista = 1253 rek.SH:a
Kaikista pentueista on 1995-1999 aikavälillä ollut puhtaista rekikoiralinjoista 86,9%, sekalinjoista 4,1% ja näyttelylinjoista 9%. (Huom! nämä luvut poikkeaa hieman KOKO kannasta, joka kohdassa Suomen kanta)
-Eri uroksia käytetty 186, joista 41 (22%) useammin kuin kerran, 7 urosta käytetty 4x tai enemmän = 3,7%
-joiden 7 jälkeläisiä on yhteensä 211 = 17% kaikista aikavälillä rekisteröidyistä pennuista (1235:stä)
-näistä 211 on jatkojalostukseen käytetty 18 = 1,5% kaikista.
Yhdenkään aikavälillä käytetyn uroksen koko jälkeläismäärä ei ylitä 2% koko kannasta.
-narttuja käytetty 217, joista 43 (19,8%) enemmän kuin kerran, 6 narttua käytetty 3x tai 4x = 1,4%
-näiden 6 jälkeläisiä on yhteensä 87 = 7,1% kaikista
-näistä 87 on jatkojalostukseen käytetty 8 = 0,65% kaikista.
-Johtopäätös: Eniten käytettyjen urosten/narttujen jälkeläisiä ei enää käytetä jatkoon muuta kantaa enemmän.
5. Terveys- Rotu on yleisesti elinvoimainen ja terve, astutukset ja synnytykset yleensä helppoja
– Rodussa esiintyviä sairauksia:
1.- silmäsairaudet: jonkun verran X-kromosomiin kytkeytynyttä PRA:ta, CCD:ta (kiteinen sarveiskalvon surkastuma) ja HC:ta. HC:n yleisyyttä Suomen kannassa pyritään kartoittamaan.
2.- hammaspuutoksia, kivesvikaa ja kaatumatautia (epilepsia),
3.- lonkat: ei HD:aa (tulokset vain A ja B), myös ulkomailla tehdyissä rodun tutkimuksissa on havaittu 96,8% HD-vapaiksi
– maailmalla olevassa näyttelykoirakannassa jotkut viat voivat olla yleisempiä pitkään jatkuneen sisäsiitoksen takia.