KoiraNet on Suomen Kennelliiton ylläpitämä jalostustietojärjestelmä, jonka tietokannassa on jo yli miljoonan koiran tiedot.

KoiraNet avattiin 15.6.2005. Tietokannasta löytyvy kaikki se materiaali, joka on tallennettuna Kennelliiton koirarekisteriin. Siperianhuskyjen rekisterröinnit löytyvät alusta asti eli vuodesta 1965 alkaen, joskin osin vaillinaisina sukutauluina. Koe-, näyttely- ja terveystietotuloksia on koirarekisterissä vuodesta 1988 alkaen.
Jalostustietojärjestelmän sisältö perustuu Kennelliiton aineistoon, esim. ulkomaisia tai sellaisten kokeiden tai näyttelyjen tuloksia ei löydy, jotka eivät ole olleet Kennelliiton alaisia.

Sukutaulutietojen yhteydessä näkyy koiran sukusiitosprosentti (ssp, ss%)* ja sen laskennassa käytetty sukupolvien määrä. Ssp on suuntaa-antava arvo erityisesti tuontikoirilla, koska Kennelliitto tallentaa niille vain kolmen (3) sukupolven tiedot. Tästä johtuen useiden tuontikoirien sukupuusta puuttuu koiria, joka taas vaikuttaa ssp:n laskennalliseen tulokseen.
Ssp tulokseen vaikuttaa myös tietokannassa olevat virheet, esim. joku koira voi esiintyä useammalla kirjoitustavalla ja rekisterinumerolla, jolloin sitä ei tunnisteta samaksi koiraksi.
Sukutaulutietojen yhteydessä näkyy myös sukukatokertoimet (ancestor loss coefficient eli ALC, saksaksi AVK).
Sukukatokerroin ilmoittaa kuinka suuri osuus sukutaulun koirista on eri yksilöitä. Kerroin voi saada arvoja väliltä 0-100 %. Jos koiralla on vaikka viiden polven sukutaulustaan tiedossa 60 esivanhempaa, joista 30 on eri koiria, on sukukatokerroin 0,50 eli 50 %. Mitä suurempi kerroin on, sitä parempi mahdollisuus monimuotoiseen sukutauluun. Vaikka koiran sukusiitosaste olisi nolla, sillä voi silti olla sukukatoa. Silloin sen vanhemmat eivät ole keskenään sukua, mutta jompikumpi tai kumpikin vanhemmista on sukusiitetty.
Sukukatokerroin ei kuvaa todennäköisyyttä samalta esivanhemmalta peräisin olevan alleelin esiintymiseen kaksinkertaisena, kuten sukusiitos, vaan se kuvaa koiran mahdollisuutta monipuoliseen alleelivalikoimaan. Toisaalta koira saa korkean sukukatokertoimen, vaikka sen sukutaulussa esiintyisi lähisukulaisia, kunhan siellä ei esiinny samaa koiraa montaa kertaa.
Sukusiitosasteista tuttu aineiston ongelma, saman koiran esiintyminen eri rekisterinumeroilla, vääristää sukukatokertoimia ylöspäin. Sukukatokerroin ei myöskään kerro mitään koiran geeniversioiden ainutlaatuisuudesta muuhun rotuun nähden, se kertoo vain koiran omasta sukutaulusta. Jalostuksessa kannattaa kuitenkin pyrkiä mahdollisimman suureen sukukatokertoimeen, mieluiten rodun keskiarvoa suurempaan.
Normaalikäytössä ssp:n tarkastelu 5-6 sukupolven mukaan on riittävä.

Jos tarvitset tarkempia tietoja, ota yhteysjalostusneuvontaan, jonka monien vuosien aikana keräämästä tietokannasta löytyy tiedot lähes kaikista Suomeen rekisteröidyistä siperianhuskyista.
Pitemmälle – jopa rodun alkukoiriin asti – ulottuvilla sukuselvityksillä on merkitystä lähinnä suvuista laajemmin kiinnostuneille ja tutkijoille.

KoiraNetissä on alkuaikoina esiintynyt virheitä myös koirien koe-, näyttely- sekä terveystuloksissa. Joitakin vanhempia silmätarkastustietoja ilmeisesti jää puuttumaan, koska Kennelliiitto ei ole tallentanut kaikkia, esim. tunnistusmerkitsemättömien koirien tuloksia.
Normaalisti rekisteröinti- ja terveystiedot päivittyvät parin viikon kuluessa, koe- ja näyttelytulosten osalta viive on pidempi, koska tapahtumien pöytäkirjat tulevat Kennelliittoon hyvin vaihtelevalla aikaviiveellä (1 vko – 6 kk).
Jos havaitset tulosvirheittä voit ilmoittaa havaitsemistasi selkeistä virheistä SHS:n jalostusneuvonnalle.

*Sukusiitosaste
• Sukusiitosaste ilmoittaa keskimääräisinä prosentteina (sukusiittosprosentti, ssp, ss%) sellaisten geeniparien osuuden, joissa molemmat alleelit (= geenin eri ilmenemismuodot) ovat keskenään samanlaisia eli homotsygoottisia ja peräisin samalta esivanhemmalta.

Mitä sukusiitos on?
• Sukusiitosta syntyy kun paritettavat yksilöt ovat keskenään läheisempää sukua kuin populaation/rodun yksilöiden sukulaisuus keskimäärin.
• Koiran sukusiitosaste ei riipu sen vanhempien omista sukusiitosasteista vaan siitä, ovatko vanhemmat sukua keskenään.
• Mitä useampia sukupolvia koiralla on tiedossa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä siitä löytyy sukusiitosta
• Kaikki siperianhuskyt ovat ns. ’sukua keskenään’ kun sukutaulussa mennään tarpeeksi kauas.

Sukusiitosasteen laskemisesta
• Keskimääräisen sukusiitosasteen laskemiseen riittää usein 5 – 6 polven sukutaulu.
• Jos sukusiitosta ei ole, sukusiitosaste on nolla. Sukusiitoksen lisääntyessä ssp kasvaa. Sukusiitosaste kohoaa nopeammin mitä lähempänä yhteinen esivanhempi on sukutaulussa.
• Sisäsiittoisiksi (sukusiitetyiksi) lasketaan yksilöt, jotka keskimääräisesti ovat sukusiitosasteeltaan serkuksia (6,25%) tai sitä läheisempää sukua toisilleen.
• Haitallisen sukusiitoksen karkeana arviona yksittäisille koirille voidaan pitää noin (6,25–) 10%.

Sukusiitosaste esitetään yleisimmin prosentti-lukuna. Se voidaan esittää myös vastaavana desimaalilukuna, jolloin puhutaan sukusiitoskertoimesta.
Sukusiitosaste-prosentti saadaan kertomalla desimaaliluku sadalla.
Sukusiitoskerroin 0,125 on siis sama kuin sukusiitosaste 12,5%

Takaisin jalostusneuvonnan sivulle